Historiikki vuodelta 1986

Ruskon VPK:n perustaminen 28.12.1936
Kun 30-luvulla pitäjässä sattuneet muutamat tuhoisat tulipalot olivat herättäneet paikkakunnan miesten keskuudessa ajatuksen omasta palokunnasta ja varsinkin kun 1933 annettu maamme ensimmäinen palolaki niin vaati, kutsuttiin Ruskollakin koolle kokous palokunnan perustamiseksi. Paikalle saapui 51 ruskolaista miestä jotka tilaisuuten asiantuntijoiksi saapuneiden 12 Maarian VPK:n miehen selvityksen jälkeen päättivät perustaa "Ruskon Vapaa Palokunta" nimisen järjestön. Ensimmäisten kokousten aikana VPK:lle valittin ensimmäinen hallitus, johon tulivat puheenjohtajaksi Väinö Keskikylä, varapuheenjohtajaksi Eemil Tammi sekä jäseniksi J.W. Taiminen, Eero Jussila, Uuno Eskola ja Sven Kanto sekä varajäseniksi Paavo Illonen, Antti Ahola, John Setälä ja Urho Järvinen. Näin saatiin alulle Ruskon VPK.

Toiminnan kehitys alkuaikoina

Alkuaikojen toimintaa haittasi kaluston puute, mutta kunnan annettua palokunnan käyttöön muutaman taloruiskun sekä Kaarinan VPK:lta ostettu hevosvetoisen miesvoimaruiskun, paranivat harjoitusmahdollisuudet huomattavasti. Vuoden 1937 aikana saatiin kasaan tarvittava kalusto, jotta voitaisiin aloittaa harjoitusten soveltaminen käytännön harjoitusten avulla todellisuustapauksia vastaaviksi. Palokunnan säännöt hyväksyttiin kokouksessa 5.2.1939 ja palokunta liitettiin samana vuonna yhdistysrekisteriin nimellä "Ruskon Vapaaehtoinen Palokunta ry". Tositoimiin jouduttiin palokunnan olemassaolon aikana ensimmäisen kerran vasta syyskyyssa 1939, jolloin Hiitolan talon asuinrakennus paloi. Palokunta hankki toimintaansa varten rahaa järjestemällä tanssi-iltamia sekä keräämällä kannatusjäsenmaksuja kuntalaisilta. Varsinaisesta toiminnasta saatavat tulot mahdollisti ensimmäinen kunnan kanssa tehty sammutussopimus, joka allekirjoitettiin 27.3.1939. Se velvoitti palokunnan toimimaan sammutustyössä Ruskon kunnan kanssa vahvistetun palojärjestyksen mukaan vuotuisia vähintään sadan markan korvausta vastaan. Talvisodan aikana ei sattumut pitäjässämme yhtään tulipaloa, mutta kolme kertaa kutsuttiin Ruskon VPK Turkuun avustamaan pommituksessa syttyneiden palojen sammutuksessa. Muuten toiminta oli vaikeaa, ei ollut rahaa, eikä saatu uutta kalustoa. Hetkellinen helpotus toimintaan tuli kun Wiljam Laihon omistama kuorma-auto saatiin VPK:n käyttöön kesäksi 1941. Kesällä 1945 perustettiin poikaosasto palokunnan yhteyteen, sen ensimmäiseen toimikuntaan tuli valituksi: Sven Kanto, Eero Jussila ja Wiljam Laiho. Samana vuoden joulukuussa suunniteltiin oman paloaseman rakentamista Puhelinosuuskunnan tontille. Oli todettu, että palokunta tarvitsisi kipeästi lämmintä tallia auton toiminnan varmistamiseksi sekä kerhohuonetta kokoontumistilaksi. Neuvottelut Puhelinosuuskunnan kanssa pitkittyivät ja palokunta kääntyi kunnan puoleen esittäen jo laaditut piirrustukset ja kustannusarviot kunnasvaltuustolle sekä odottaen myötämielistä suhtautumista. Asia ei aina kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla ja niinpä VPK uhkasi sanoa irti sammutussopimuksen, ellei kunta rakenna VPK:lle paloasemaa syksyyn 1954 mennessä. Tämäkään ei auttanut ja niin palokunta irtisanoi sammutussopimuksen 31.7.1955. Sopimus päättyi siten 31.7.1956. Tämän kriisin aikana suoritettiin myös "Operaatio Käkelä". Ruskon kohdalta tämä tosin epäonnistui lähes täydellisesti sillä puhelinkeskuksessa ollut väliaikainen keskuksenhoitaja ei löytänyt sammutussuunnitelmaa eikä näin ollen osannut suorittaa täydellista hälytystä. Suurempi tapahtuma 50-luvun alussa oli Heikkilässä pidetty Palokuntien Lääninliiton kokous, jonka Ruskon VPK oli saanut järjestettäväkseen. Kokouspäivä oli 26.1.1951 ja paikalle oli saapunut mm. maaherra Erkki Härmä ja palopäällikkö Ilmari Juvakoski.

 

Vihdoinkin oma paloasema
Uuden kunnantalon suunnitelmien yhteydessä otettiin huomioon VPK:n toiveet omasta paloasemasta ja kun vielä toiminnalle tärkeän lisäkaluston rahoituslupaus oli saatu kunnalta, päätti palokunta hyväksyä sammutussopimusluonnoksen ja uusi sammutussopimus allekirjoitettiin huhtikussa 1957. Uusi paloasema saatiin käyttöön maaliskuussa 1958, paloaseman tarkastuksen kävivät suorittamassa läänintarkastaja I. Juvakoski, palomestari S. Turjas sekä Kaarinan palopäällikkö T. Fagerström. Uuden aseman myötä toiminta vilkastui huomattavasti johtaen väistämättä uusiin kalustohankintoihin, aina uutta sammutusautoa myöten. Toiminnan rahoitus hoidettiin edelleen keräämällä varoja kunnan maksaman sammutuskorvauksen lisäksi järjestämällä arpajaisia sekä kannatusjäsenmaksuja. Yksi 1960-luvun suurimmista tapahtumista oli marraskuussa vietetty palokunnan 30-vuotisjuhla. Juhlien yhteydessä VPK:n naisosasto luovutti palokunnalle kauankaivatun oman lipun. Suuremmilta tulipaloilta oli vältytty, hälytysmäärät vaihtelivat kymmenen hälytyksen molemmin puolin vuotta kohti. Juuri kun palokunnalle oli saatu sammutusauto, sattui samalla viikolla uhkaava tulipalo Kervan tilalla. Tulipalosta selvittiin pitkälti uuden sammutusauton ansiosta. 60-luvun mainittavia tulipaloja olivat myös tulipalot Eskolan tilalla v.1967 sekä Heikkilän tilalla saman vuoden jouluaattona. Kesäajan viikonloppujen lähtövalmiuden varmistamiseksi aloitettiin v. 1971 viikonloppupäivystykset paloasemalla kahden miehen ryhmin, päällystö vuorotteli varuillaanolossa kotona. Vuonna 1971 sattui myös ruskolaisia yrityksiä ajatellen ikävä tulipalo kun vanha seurojentalomme paloi perustuksiaan myöten. VPK:mme osallistui seurojentalon uudelleen rakennuksiin saaden itselleen 28 osaketta perustetusta Ruskotalo Oy:sta.

 

1960 hankittu nelivetoinen sammutusauto Bedford



Uusi laki Palo- ja Pelastustoimesta voimaan 1.1.1976
Kun Valtiovalta antoi v.1975 uuden palolain, sisällytettiin siihen myös pelastustoimi sekä aluehälytysjärjestelmä. Uuden lain tuomia velvotteita varten ryhdyttiin harjoittelemaan sekä hankkimaan kalustustoa. Aluehälytyskeskukseen Ruskon kunta liittyi 1976, jolloin luotiin uusi miehistö hälytysjärjestelmä vanhan tilalle. Samana vuonna ensimmäisen kerran pitkään aikaan herätettiin keskustelu sääntöjen ja sammutussopimuksen uusimisesta. Muutoksiin ei kuitenkaan nähty aihetta vielä tuolloin. Merkittävin tapahtuma yhdistystoiminnan kannalta oli tuona vuonna se, että palokuntamme puheenjohtajana 26 vuotta toiminut Sven Kanto luovutti nuijan Yrjä Äärilän käteen. Tulipaloista 70-luvun lopulla oli suurin miljoonapaloksi luokiteltu Vaippavalmiste Oy:n tehdashallin palo, joka tuhoutuessaan perustuksiian myöten vei mennessään 5-6 ruskolaista työpaikkaa. Toiminta jatkuu pääasiassa samankaltaisena 1980-luvullakin. Yhdistyksen kannalta tärkein tapahtuma oli sammutussopimuksen uusiminen uuden lain mukaiseksi, uusi sopimus allekirjoitettiin lokakuussa 1980. Tämän tapahtuman jälkeen keskusteltiin usein myös VPK:n sääntöjen uusimisesta. Vanhat säännöt olivat vuodelta 1937 eivätkä siten mitenkään voineet vastata tämän päivän vaatimusia. Uudet säännöt hyväksyttiin käyttöönotettavaksi 21.3.1985. Virkistystoiminta oli alkuaikojen vilkkaudesta vuosien saatossa laantunut. 1980-luvulla kuitenkin tehtiin talkootempauksia, joissa saatujen rahavarojen turvin järjestittiin pikkujoulujuhlia ja teatterimatkoja. Kalustohankinnat suoritettiin lähes täysin kunnan palo- ja pelastustoimen kehittämissuunnitelman mukaan, vaikka kunta ei olekkaan kuulunut valtionavun piiriin. Jo pidemmän aikaa keskusteltiin paloaseman laajentamisesta riittämättömän tallitilan vuoksi ja olipa miehistöautokin muutaman vuoden kunnatalon autotalliin rakennetussa tilassa. Kunta huomioi jälleen kerran palokunnan toiveet ja niin kunnatalon ja paloaseman laajennus- ja saneeraustyön tuloksena saimme tammikuussa 1986 sen päivän ja myös tulevaisuuden tarpeita vastaavan paloaseman. Tästä ja koko toimintakautemme aikana vallinneesta yhteityöstä parhaat kiitokset Ruskon kunnalle.

 

1954 hankittu IFA Granit 30 paloauto


Kaluston kehitys
Toiminnan alkuvuosina kalusto koostui talo- ja miesvoimaruiskuista. Koko ajan kuitenkin mielissä kyti ajatus omasta moottoriruiskusta. Rahoituksen selvittyä ostettiin v.-39 JEHU-5 merkkinen moottoriruisku sekä 260m letkua, jakoliitin ja suihkuputki 28.500,- kauppahinnasta Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:ltä. Kauppasummasta 20.000,- maksettiin heti, 5.000,- saatiin kunnalta korottomana lainana sekä loppusumma 3.500,- otettiin lainaa Ruskon ja Vahdon Säästöpankista. Kalustoa lisättiin sen jälkeen hiljalleen rahavarojen sallimissa puitteissa vuosittain. Vähitellen alkoi miesten ajatuksissa myös kulkea oma auto, -41 keskusteltiin jopa auton vuokraamisesta. Autoa ei vuokrattu, mutta koko kesän -41 oli palokunnalla käytettävissä Wiljam Laihon kuorma-auto. Auto säilytettiin ruiskuineen Nissin autotallissa. Oman auton ostaminen siirtyi niinkin kauas kuin vuoteen 1945, osasyynä tähän oli varmaan poikkeukselliset olot sotien takia. Tammikuussa -45 ostettiin autoilija Werner Ruusilta Chervolet vm. -28 kuorma-auto 50.000,- hintaan. Summasta maksettiin 10.000,- ja 40.000,- otettiin lainaksi pankista hallitusten jäsenten ollessa takaajina. Lainan ottajaksi valittiin Wiljam Laiho. Autoa säilytettiin Heikkilän makasiinissa, ruisku ja akku olivat lämpimissä tiloissa. Vuosien kuluessa paremman auton tarve kasvoi aina suuremmaksi ja niinpä 1954 ostettiin Ifa Granit 30 merkkinen auto. Autoon saatiin sisäasiaministeriöltä avustusta 250.000,-, pankista otettiin lainaa 200.000,- takaajina hallituksen jäsenet. Autoa säilytettiin Äärilässä ennen kuin saatiin oma paloasema. Kuivien kesäkausien sekä vähäisten vedenottopaikkojen lukumäärän vuoksi päätettiin v.1957 hankkia autoon 500 ltr vesisäiliö jos varat riittävät. Tämä päätös viitoitti ajatuksia uuden säiliöpaloauton suuntaan. Uuden aseman myötä toiminnan vilkastuessa päätettiin ostaa v.-59 Rapidex 7 pienoismoottoriruisku jota olisi helpompi kuljettaa pieniä metsäpolkuja pitkin kuin Jehua. Vuoden -59 lopulla ryhdyttiin todenteolla selvittämään mahdollisuuksia säiliöllä varustetun paloauton hankkimiseen. Kun kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena saatiin kunnan takuu 2.000.000,- lainalle sekä Palosuojelurahastolta ennakkopäätös 1.500.000,- avustuksesta oli tie tasoitettu autokaupan edestä ja niinpä v.1960 ostettiin nelivetoinen Bedford-paloauto varustettuna 1500l säiliöllä ja keskipumpulla. Auton mukana ostettiin myös letku- ja suihkuputkikalustoa. Toimintavarmuusvaatimusten kasvaessa kiinnitettiin seuraavaksi huomiota vanhaan moottoriruiskuun ja 28.11.1963 päätettiin hankkia uusi Esa 20 moottoriruisku. Ruiskun hankinnan myötä palokunnassa voitiin taas olla luottavaisempia omiin toimintamahdollisuuksiin. Palokunnallamme on koko toimintaikänsä ajan ollut päämääränä mahdollisen tehokas toiminta sille annetuissa tehtävissä. Tästä syystä heräsi ajatus isommasta säiliöautosta. Vuonna -67 ostettiin Fargo kuorma-auto joka lähes yksinomaan ruskolaisin voimin, suurimmaksi osaksi palokunnan omana talkootyönä muutettiin säiliöautoksi. Säiliön tilavuudeksi tuli 4500l. Auton osto rahoitettiin lainavaroin.

1967 hankittu Fargo säiliöauto "mahtavalla" 4500 l:n vesisäiliöllä.

Yhä kasvava liikennemäärä sekä yhteiskunnan asettamat velvoitteet järjestäytynyttä apua antavana yhdistystä kohtaan herättivät keveämmästä "katastrofiautosta". Vuonna -70 ostettiin palokunnalle Ford Transit merkkinen paketti auto joka talkootyönä omin voimin muutettiin palokunnan käyttöön soveltuvaksi. Auto varustettiin mm. paareilla, ensiapulaukulla yms. ensiaputarpeilla sekä hapenantolaitteella. Auton osto rahoitettiin lainavaroin sekä Palosuojelurahaston avustuksella. Autoon asennettiin palokuntamme ensimmäinen ajoneuvoasema. Tallitilan puutteen takia oli palokunta pakotettu myymään Ifa Granit auton ansiokkaan 19 vuoden palveluksen jälkeen. Myyntipäätöstä oli myös tukemassa varaosien saannin vaikeus. Letku- ja öljyntorjuntakaluston käsittelyn helpottamiseksi päätettiin v.-79 hankkia perävaunu Transittiin. Ajan hampaan purressa sekä vaatimusten muuttuessa todettiin v.-78, että palokuntaan on saatava uudet moottoriruiskut, sekä isompi että pienempi ruisku. 19.4.-78 päätettiin ostaa Esa 30 merkkinen moottoriruisku, mutta erinäisten pumpussa ilmenneiden teknisten vikojen takia päädyttiin Paltor-Automatic moottoriruiskuun. Ostos rahoitettiin lainavaroin kunnan olessa takaajana. V.-79 ostettiin uusi parempi Rapidex 17 moottoriruisku lähinnä nuoriso-osaston käyttöön. Jo v.-76 käytiin keskustelua Bedfordin että Fargon toimintavarmuudesta huomioiden autojen ikä sekä varaosien saantimahdollisuus. Todettiin, että pitäisi hankkia uusisäiliöauto. Vuoden -79 loppupuolella asiaan palattiin toden teolla. Silloin päätettiin, että Fargosta luovutaan ja tilalle hankitaan uusi nykyaikainen sammutusauto varustettuna vähintään 3000l säiliöllä. 10.10.-79 päätettiin ostaa Karhu-Sisu merkkinen sammutusauto kalustoineen. Hankinta rahoitettiin kunnan takaamalla lainalla sekä Palosuojelurahaston avustuksella. Fargon alusta myytiin v. -80, säiliö jätettiin palokunnan käyttöön. Vuonna -83 todettiin että Transit ei enää sovellu palokuntamme käyttöön, sillä ajatukseksi oli muodostunut saada oma kevyt pelastusauto. Joulukuussa -83 ostettiin Chervolet Chevy Van merkkinen pakettiauto, josta osin talkootyöllä tehtiin, osin laskutyönä teetettiin paloauto. Auto varustettiin runsaalla alkusammutuskalustolla sekä hydraulisilla pelastustyökaluilla. Auto rahoitettiin lainavaroin, takaajiksi valittiin hallituksen pj. ja vara-pj. Samana vuonna myytiin Transit huutokaupalla. Palotoimen kehittämissuunnitelmassa oli v.-85 kohdalla säiliöautohankinta mutta tätä siirrettiin vuodella paloaseman laajentamisen aikataulun vuoksi. Uusi säiliöautoksi valittiin Jyry-Sisu vm -74,jonka säiliö tilavuus oli 12.300l ja se oli varustettu nokkapumpulla. Auto muutettiin paloautoksi talkootyönä pumppu- ja radioasennuksia lukuunottamatta. Moottorikaluston kehityksen lomassa on palokuntamme muutakin kalustoa kehitetty nykypäivän tarpeita vastaaviksi. Alkuaikojen pari letkua on muuttunut varsin tehokkaaksi kalustoksi, johon sisältyy mm: 7kpl paineilmalaitteita, hydrauliset pelastusvälinesarjat, 4 kpl ajoneuvoasemia sekä 4 kpl käsiradioita, moottorisaha ja sähkögeneraattori perinteisten letkukaluston sekä henkilökohtaiseten varustusten lisäksi. Numerotietona voidaan esittää kaikkien ruiskujen yhteenlaskettu tuotto, joka on noin 10 000l/min viimeisten ruiskuntarkastuspöytäkirjojen mukaan laskettuna.

Historiikin koonnut Kalle Tammi 1986

 

Viimeksi päivitetty (05.02.2010 03:16)